Optimi Olotilan upea webshop avattiin joulukuun alussa 2016. Myynnissä erittäin monipuolisesti LR:n kauneus- ja terveystuotteita. Tuotteita löytyy paljon erilaisia, suosituista aloe vera juomista lisäravinteiden kautta meikkeihin ja parfyymeihin. Käy tutustumassa.
Minulta saa lisätietoja numerosta 040 7296041.
Klikkaa heti ostoksille: OptimiOlotila.com
Tilauksesi ehtii jouluksi, kun tilaat 9.12.2016 mennessä.
perjantai 9. joulukuuta 2016
perjantai 15. heinäkuuta 2016
Ei ihan kasvissyöjä
Eräs tuttavani, joka oli seurannut vuosi sitten alkuvuodesta läpi käymääni raakaravintokuuria, kyseli, mitä minulle kuuluu nykyään. Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt "tovi" ja paljon on tänä aikana tapahtunut, joten tehkäämme pieni vilkaisu kuluneeseen ajanjaksoon. Raakaravintokuuri sai ajatukseni ruoan suhteen todellakin uuteen muotoon mutta lämpimän ruoan ystävänä en missään vaiheessa oikeastaan ole ajatellut jääväni pelkäksi raa'an ravinnon syöjäksi. Tyytyväisenä voin kuitenkin todeta, että noin puolitoista vuotta kuurin jälkeen syön kasviksia reippaasti enemmän kuin ennen kuuria. Leipää tai puuroa en syö ollenkaan ja muutenkin viljatuotteita mahdollisimman vähän. Pasta taitaa olla ainoa viljatuote, joka on vielä suht säännöllisesti ruokavaliossa mukana. Lihaa en syö juuri lainkaan. Jos ostan kotiin lihaa, on se poikkeuksetta kanaa tai kalaa. Maitotuotteista käytän ainoastaan juustoa. Kananmunat kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon. En ole fanaattinen ruokavalion suhteen, voin esim. käydä grillissä herkuttelemassa, jos olen reissussa. Muualla (kylässä, matkoilla) tulee syötyä lopulta kuitenkin niin harvoin, että näitä ruokailuja käytän itselleni tavallaan palkkiona; voin nauttia niistä hyvällä omalla tunnolla, koska pidän tiukemmat rajat niissä tuotteissa, joita ostan kotiin.
Raakaravintokuurin aikana pääsin eroon valkoisesta sokerista (lue: makeisista) eikä minun edelleenkään tee mieli sokerisia tuotteita tai leivonnaisia. Olen jopa päässyt sille tasolle, että jos satun kakkua tms. herkkua syömään vaikkapa juhlissa, tuntuu kaikki maistuvan äklöttävän makealle. Elimistöni on päässyt irti sokeririippuvuudesta ja tämä on iso saavutus minulle, joka olen aiemmin pystynyt syömään makeaa kirjaimellisesti mahan täydeltä!
Jos jotain hyvää, niin jotain huonoakin. Nimittäin jossain vaiheessa viime syksyn aikana huomasin olevani täysin riippuvainen perunalastuista. Tämä kuulostaa melko kummalliselta nyt omaankin korvaan ja sain useammaltakin henkilöltä kuulla, ettei niihin voi edes tulla himo. Kyllä se vain kuulkaas näyttää menevän niin, että mihin tahansa voi tulla hillitön himo, jota elimistö huutaa kovaan ääneen tarvitsevansa aivan välttämättömästi. Ehkäpä makeanhimon tilalle tuli suolaisen himo, toinen pahe tuli korvattua toisella paheella? Mikä on mukavampaa illalla televisiota katsellessa, kuin mussuttaa sipsejä? Ja ottaa kaveriksi sidukka tai lonkero... Perunalastujen himo oli sitä luokkaa, että kun se iski, oli pakko lähteä kauppaan niitä hakemaan päivästä tai kellonajasta riippumatta. Viikon aikana meni helposti useampikin pussi sipsejä.
Aloitin viime syksynä ravintoterapeutin kolme vuotta kestävät opinnot. Tämä koulutus oli kuin lottovoitto minulle, joka olen viime vuosina ollut aivan äärettömän kiinnostunut ravintoasioista ja kaivannut luotettavaa tietoa eri ravintoaineista ja niiden vaikutuksista. Opinnot alkoivat aivan alusta, soluista ja niiden toiminnasta ja ensimmäisen lukuvuoden aikana tutustuttiin koko elimistön toimintaan päästä varpaisiin ja käytiin läpi liuta sairauksia. Sain opinnoista jälleen uutta inspiraatiota myös oman ruokavalion parantamiseen (lue: perunalastuista luopumiseen). Tammikuun alussa päätin yrittää tosissani. Päätin jättää sipsit ostamatta vappuun asti. Vappuna ostaisin sitten palkinnoksi isoimman pussin, mitä kaupasta löytyy ja ahtaisin sen naamaani.
On varmasti turha edes kertoa, että ensimmäiset viikot olivat todella vaikeita. Sipsejä teki mieli aivan sairaasti. Motivoin itseäni ajattelemalla, miten epäterveellisiä ne ovat, koska ovat käytännössä pelkkää suolaa ja rasvaa. Iltanaposteluksi otin kehiin pähkinät ja mantelit (maustamattomat) ja niistä oli apua juurikin napostelun tarpeeseen.
Kevät sujui kuitenkin hyvin (vaikkakaan ei ollut ihan helppo) enkä kertaakaan sortunut sipsiostoksille, koska tiesin sen tosiasian, että kunhan vain jaksan sinnitellä tarpeeksi kauan ilman, himokin päättyy jossain vaiheessa. Ja lopulta saapui se vappukin. Tyytyväisenä ostin oitis omaa lempimerkkiä sipsihyllyltä ja kuvittelin saavani hienon makunautinnon. Mutta mitenkäs kävi? Varmasti jo arvaattekin. Lempimerkkini ei maistunutkaan enää hyvälle vaan tuntui rasvaa pursuilevalta maustepläjäykseltä. En saanut syötyä edes pientä kipollista sipsejä. Tunne oli yllättäen ristiriitainen. Olin iloinen, jihuu, nyt niistä päästiin! Toisaalta tuntui, että olin menettänyt elämästäni suuren herkun. Toki, kun järki alkoi voittaa, olin erittäin tyytyväinen projektini täydelliseen onnistumiseen.
Nyt mennään jo heinäkuuta. Edelleenkin olen pystynyt pysymään poissa sipsihyllyltä. Olen muutamaan otteeseen syönyt tarjolla olevia sipsejä, mutta tietoisesti pitäytynyt vain pienessä määrässä kerrallaan. Olen täysin varma, että sipsien hillitön himo vaanii minua aivan nurkan takana. Sipsien makuyhdistelmät on täysin tietoisesti rakennettu niin, että ne alkavat maistua nopeasti hyviltä. Ja kierre on valmis. Irrottautuminen herkuista on kuitenkin niin vaikeaa, että helpointa on yrittää ehkäistä riippuvuutta mihinkään epäterveelliseen hyvään.
Jottei kuulosta siltä, että kaikki on nyt loistavasti ruokavaliossani kerrottakoon, että vanha paheeni - tissuttelu - on palannut :) Tissuttelun lopettaminen onkin sitten ihan oma projektinsa eikä kesä todellakaan ole paras aika päästä siitä eroon, joten tämän paheen lopettaminen siirtyy jonnekin tulevaisuuteen odottelemaan sopivaa hetkeä.
Raakaravintokuurin aikana pääsin eroon valkoisesta sokerista (lue: makeisista) eikä minun edelleenkään tee mieli sokerisia tuotteita tai leivonnaisia. Olen jopa päässyt sille tasolle, että jos satun kakkua tms. herkkua syömään vaikkapa juhlissa, tuntuu kaikki maistuvan äklöttävän makealle. Elimistöni on päässyt irti sokeririippuvuudesta ja tämä on iso saavutus minulle, joka olen aiemmin pystynyt syömään makeaa kirjaimellisesti mahan täydeltä!
Jos jotain hyvää, niin jotain huonoakin. Nimittäin jossain vaiheessa viime syksyn aikana huomasin olevani täysin riippuvainen perunalastuista. Tämä kuulostaa melko kummalliselta nyt omaankin korvaan ja sain useammaltakin henkilöltä kuulla, ettei niihin voi edes tulla himo. Kyllä se vain kuulkaas näyttää menevän niin, että mihin tahansa voi tulla hillitön himo, jota elimistö huutaa kovaan ääneen tarvitsevansa aivan välttämättömästi. Ehkäpä makeanhimon tilalle tuli suolaisen himo, toinen pahe tuli korvattua toisella paheella? Mikä on mukavampaa illalla televisiota katsellessa, kuin mussuttaa sipsejä? Ja ottaa kaveriksi sidukka tai lonkero... Perunalastujen himo oli sitä luokkaa, että kun se iski, oli pakko lähteä kauppaan niitä hakemaan päivästä tai kellonajasta riippumatta. Viikon aikana meni helposti useampikin pussi sipsejä.
Aloitin viime syksynä ravintoterapeutin kolme vuotta kestävät opinnot. Tämä koulutus oli kuin lottovoitto minulle, joka olen viime vuosina ollut aivan äärettömän kiinnostunut ravintoasioista ja kaivannut luotettavaa tietoa eri ravintoaineista ja niiden vaikutuksista. Opinnot alkoivat aivan alusta, soluista ja niiden toiminnasta ja ensimmäisen lukuvuoden aikana tutustuttiin koko elimistön toimintaan päästä varpaisiin ja käytiin läpi liuta sairauksia. Sain opinnoista jälleen uutta inspiraatiota myös oman ruokavalion parantamiseen (lue: perunalastuista luopumiseen). Tammikuun alussa päätin yrittää tosissani. Päätin jättää sipsit ostamatta vappuun asti. Vappuna ostaisin sitten palkinnoksi isoimman pussin, mitä kaupasta löytyy ja ahtaisin sen naamaani.
On varmasti turha edes kertoa, että ensimmäiset viikot olivat todella vaikeita. Sipsejä teki mieli aivan sairaasti. Motivoin itseäni ajattelemalla, miten epäterveellisiä ne ovat, koska ovat käytännössä pelkkää suolaa ja rasvaa. Iltanaposteluksi otin kehiin pähkinät ja mantelit (maustamattomat) ja niistä oli apua juurikin napostelun tarpeeseen.
Kevät sujui kuitenkin hyvin (vaikkakaan ei ollut ihan helppo) enkä kertaakaan sortunut sipsiostoksille, koska tiesin sen tosiasian, että kunhan vain jaksan sinnitellä tarpeeksi kauan ilman, himokin päättyy jossain vaiheessa. Ja lopulta saapui se vappukin. Tyytyväisenä ostin oitis omaa lempimerkkiä sipsihyllyltä ja kuvittelin saavani hienon makunautinnon. Mutta mitenkäs kävi? Varmasti jo arvaattekin. Lempimerkkini ei maistunutkaan enää hyvälle vaan tuntui rasvaa pursuilevalta maustepläjäykseltä. En saanut syötyä edes pientä kipollista sipsejä. Tunne oli yllättäen ristiriitainen. Olin iloinen, jihuu, nyt niistä päästiin! Toisaalta tuntui, että olin menettänyt elämästäni suuren herkun. Toki, kun järki alkoi voittaa, olin erittäin tyytyväinen projektini täydelliseen onnistumiseen.
Nyt mennään jo heinäkuuta. Edelleenkin olen pystynyt pysymään poissa sipsihyllyltä. Olen muutamaan otteeseen syönyt tarjolla olevia sipsejä, mutta tietoisesti pitäytynyt vain pienessä määrässä kerrallaan. Olen täysin varma, että sipsien hillitön himo vaanii minua aivan nurkan takana. Sipsien makuyhdistelmät on täysin tietoisesti rakennettu niin, että ne alkavat maistua nopeasti hyviltä. Ja kierre on valmis. Irrottautuminen herkuista on kuitenkin niin vaikeaa, että helpointa on yrittää ehkäistä riippuvuutta mihinkään epäterveelliseen hyvään.
Jottei kuulosta siltä, että kaikki on nyt loistavasti ruokavaliossani kerrottakoon, että vanha paheeni - tissuttelu - on palannut :) Tissuttelun lopettaminen onkin sitten ihan oma projektinsa eikä kesä todellakaan ole paras aika päästä siitä eroon, joten tämän paheen lopettaminen siirtyy jonnekin tulevaisuuteen odottelemaan sopivaa hetkeä.
 |
| Vappuna tuli herkuteltua :) |
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Kuinkas sitten kävikään?
21 päivän raakaravintokuurin loppumisesta on tätä kirjoittaessa aikaa reilut kolme viikkoa. Tavoitteenani on ollut pitää osa raakaravinnosta mukana päivittäin ja sen pitäisi muodostaa tavallaan pohja uudelle ruokavaliolleni. Koska raakaravinto on kylmää (huoneenlämpöistä) olen luontaisena vilukissana lisännyt lämpimiä ruokia ja juomia ruokavalioon. Olen pitänyt ruoat kuitenkin hyvin kasvispainoitteisina. Uunissa valmistetut juurekset ovat olleet uusi lempiruokani.
Raakaravintokuurini jälkeen en ole syönyt vielä kertaakaan lihaa tai kalaa. Maitotuotteista olen käyttänyt ainoastaan juustoraastetta (kasvispizzankin päälle on ihan pakko laittaa!). Ruokavaliotani en pidä kuitenkaan mitenkään fanaattisesti. Jos on ollut juhlia tai muita erikoistilaisuuksia, olen nauttinut ja aion jatkossakin nauttia pöydän antimista ilman huonoa omatuntoa, ne ovat kuitenkin poikkeustapauksia ja niitä on harvoin. Kotiin ostamani ja päivittäin käyttämäni tuotteet ovat ne, joihin kiinnitän sitten tarkempaa huomiota ja joista blogissa kirjoitan.
Kahvia ja teetä aloin juoda heti kuurin loputtua. Ilokseni makuaistini on muuttunut sen verran, että kahvi maistuu nyt mustana! Ilman sokeria olen kahvin juonut jo vuosikausia, mutta kahvi on vaatinut joukkoonsa kermaa tai maitoa. Kotona käytin aina kermaa. Sinänsä kahvi ei ole mitenkään huono tuote, kun siihen ei sokeria tai kermaa käytä. Ja mikä parasta, se on lämmintä :) Kahvia juon normaalisti vain kerran päivässä yhdellä aterialla, enkä siltikään ihan joka päivä. Teetä juon silloin tällöin, vähemmän kuin kahvia.
Vilja palasi kuvioihin leivän muodossa. Leipää kaipasin raakaravintokuurini aikana kaikkein eniten. Syön tavallisesti kerran päivässä kahviaterian, jonka seurana menee yksi pala leipää. Leipänä käytän vain kuitupitoisia leipiä enkä käytä mitään levitettä. Leivän päälle paistan yhden kananmunan (ilman suolaa), johon on sekoitettu kotimaista pinaattia. Pakastepinaatti on kivasti kuutioina ja käytän yhden kuution per kerta. Lisäksi ateriassa joka kerralla vaihdellen eri kasviksia; kurkkua, tomaattia, salaatteja, kesäkurpitsaa jne. Olen todella tyytyväinen, että olen saanut kohtuullistettua leivän syöntiä ja samalla saanut lisättyä kasviksia mukaan. Leivän nauttiminen tuommoisena isomman aterian osana on vähentänyt pelkän leivän painoarvoa. Tarkoitan siis sitä, ettei mieli tee leipää niin kovasti vaan sitä ruokaisaa ateriaa.
Valmisruokaa tai -aterioita en ole vielä syönyt yhtään! Hyvä minä. Valmiiksi valmistettuja tuotteita ovat olleet sinappi ja ketsuppi. Heinzin ketsupissa lisäaineita ei ole, sitä olen laittanut mausteeksi itse tehtyyn pizzaan. Sinappi puolestaan on ollut mausteena mukana uunijuureksissa. Pizzapohjina olen käyttänyt pakastealtaasta löytyviä, vehnästä tehtyjä valmispohjia. Parastahan olisi tehdä pohjat itse, mutta nuo valmispohjat ovat todella käteviä käytössä ja olenkin puolustellut itselle, että kun täyte on terveellistä, voi pohjassa hieman joustaa :)
Ruoka-ajat, jotka muodostuivat kolmen viikon raakaravintokuurin aikana ovat säilyneet! Tämä on todella erinomainen saavutus henkilölle, joka aiemmin söi kun ehti tai söi vasta kun oli kiljuva nälkä ihan sama mitä kello kertoi. Nyt olen syönyt säännöllisesti viisi kertaa päivässä ja kellonajat lähestulkoon samat joka päivä. Muutamia poikkeuspäiviä on toki ollut, ei sitä vain aina ehdi tai pysty syömään kellon mukaan mutta pääosin on mennyt hienosti aikataulussa.
Herkkuosastolla on käynyt muutama lipsuminen. Pussilliset sipsejä ja juustonaksuja on tullut syötyä sekä pari settiä popcorneja. Olen myös shoppaillut kerran Alkossa ja ostanut Salesta sikspäkin siideriä :) Mutta en ole tissutellut, mikä on sentään hyvä juttu. Huomion arvoisaa ompi, että en ole ostanut lainkaan karkkeja. Makeaa silti olen syönyt päivittäin raakaravintoherkkujen muodossa!
Ilokseni paino ei ole riistäytynyt hallinnasta ja palautunut entisille lukemille :) Paino on viime viikot pysynyt 51 kilon paikkeilla, välillä vähän yli, välillä vähän alle. Paino ennen kuurin aloitustahan oli 53,5 kg ja loputtua 49,6 kg.
Raakaravintokuurini jälkeen en ole syönyt vielä kertaakaan lihaa tai kalaa. Maitotuotteista olen käyttänyt ainoastaan juustoraastetta (kasvispizzankin päälle on ihan pakko laittaa!). Ruokavaliotani en pidä kuitenkaan mitenkään fanaattisesti. Jos on ollut juhlia tai muita erikoistilaisuuksia, olen nauttinut ja aion jatkossakin nauttia pöydän antimista ilman huonoa omatuntoa, ne ovat kuitenkin poikkeustapauksia ja niitä on harvoin. Kotiin ostamani ja päivittäin käyttämäni tuotteet ovat ne, joihin kiinnitän sitten tarkempaa huomiota ja joista blogissa kirjoitan.
Kahvia ja teetä aloin juoda heti kuurin loputtua. Ilokseni makuaistini on muuttunut sen verran, että kahvi maistuu nyt mustana! Ilman sokeria olen kahvin juonut jo vuosikausia, mutta kahvi on vaatinut joukkoonsa kermaa tai maitoa. Kotona käytin aina kermaa. Sinänsä kahvi ei ole mitenkään huono tuote, kun siihen ei sokeria tai kermaa käytä. Ja mikä parasta, se on lämmintä :) Kahvia juon normaalisti vain kerran päivässä yhdellä aterialla, enkä siltikään ihan joka päivä. Teetä juon silloin tällöin, vähemmän kuin kahvia.
Vilja palasi kuvioihin leivän muodossa. Leipää kaipasin raakaravintokuurini aikana kaikkein eniten. Syön tavallisesti kerran päivässä kahviaterian, jonka seurana menee yksi pala leipää. Leipänä käytän vain kuitupitoisia leipiä enkä käytä mitään levitettä. Leivän päälle paistan yhden kananmunan (ilman suolaa), johon on sekoitettu kotimaista pinaattia. Pakastepinaatti on kivasti kuutioina ja käytän yhden kuution per kerta. Lisäksi ateriassa joka kerralla vaihdellen eri kasviksia; kurkkua, tomaattia, salaatteja, kesäkurpitsaa jne. Olen todella tyytyväinen, että olen saanut kohtuullistettua leivän syöntiä ja samalla saanut lisättyä kasviksia mukaan. Leivän nauttiminen tuommoisena isomman aterian osana on vähentänyt pelkän leivän painoarvoa. Tarkoitan siis sitä, ettei mieli tee leipää niin kovasti vaan sitä ruokaisaa ateriaa.
 |
| Ensimmäinen ei-raaka-ateria raakaravintokuurin jälkeen. |
Valmisruokaa tai -aterioita en ole vielä syönyt yhtään! Hyvä minä. Valmiiksi valmistettuja tuotteita ovat olleet sinappi ja ketsuppi. Heinzin ketsupissa lisäaineita ei ole, sitä olen laittanut mausteeksi itse tehtyyn pizzaan. Sinappi puolestaan on ollut mausteena mukana uunijuureksissa. Pizzapohjina olen käyttänyt pakastealtaasta löytyviä, vehnästä tehtyjä valmispohjia. Parastahan olisi tehdä pohjat itse, mutta nuo valmispohjat ovat todella käteviä käytössä ja olenkin puolustellut itselle, että kun täyte on terveellistä, voi pohjassa hieman joustaa :)
Ruoka-ajat, jotka muodostuivat kolmen viikon raakaravintokuurin aikana ovat säilyneet! Tämä on todella erinomainen saavutus henkilölle, joka aiemmin söi kun ehti tai söi vasta kun oli kiljuva nälkä ihan sama mitä kello kertoi. Nyt olen syönyt säännöllisesti viisi kertaa päivässä ja kellonajat lähestulkoon samat joka päivä. Muutamia poikkeuspäiviä on toki ollut, ei sitä vain aina ehdi tai pysty syömään kellon mukaan mutta pääosin on mennyt hienosti aikataulussa.
Herkkuosastolla on käynyt muutama lipsuminen. Pussilliset sipsejä ja juustonaksuja on tullut syötyä sekä pari settiä popcorneja. Olen myös shoppaillut kerran Alkossa ja ostanut Salesta sikspäkin siideriä :) Mutta en ole tissutellut, mikä on sentään hyvä juttu. Huomion arvoisaa ompi, että en ole ostanut lainkaan karkkeja. Makeaa silti olen syönyt päivittäin raakaravintoherkkujen muodossa!
Ilokseni paino ei ole riistäytynyt hallinnasta ja palautunut entisille lukemille :) Paino on viime viikot pysynyt 51 kilon paikkeilla, välillä vähän yli, välillä vähän alle. Paino ennen kuurin aloitustahan oli 53,5 kg ja loputtua 49,6 kg.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
21 päivän kuurin mitattavat tulokset
On vaikea arvioida, tapahtuiko olotilassa muutosta raakaravintokuurin ansiosta. Ehkä muutos oli pientä päivä kerrallaan tapahtuvaa, en ainakaan mitään niin isoa muutosta huomannut, että voisin hehkuttaa ylimääräisellä energialla jne. Otan tämän niin, etten ole syönyt ennen kuuria niin epäterveellisesti kuin olen ehkä kuvitellut. On ruokavaliossani ollut kasviksia ja hedelmiä sentään jossain määrin. Kun ylipainoakaan ei ole mitenkään hirveästi ollut lähtötilanteessa, ei muutaman kilon painonpudotus tuonut sen kummempia fiilareita.
Ihan kivasti tippui paino kolmessa viikossa. Yllätys ei ole, että ensimmäisellä viikolla paino tippui eniten.
1 päivän aamu: 53,5 kg
15 päivän aamu: 50,1 kg
21 päivän aamu: 49,6 kg
Käytössäni oleva rasvaprosenttivaaka mittasi sekä painon, rasva% sekä nestepitoisuuden. Yllä olevat painot mitattu saman vaa'an pelkällä vaakaominaisuudella. Ohjekirjan mukaan vaaka ei sovi mittauksiin henkilölle, jolla on pulssi alle 60. Verenpainemittarini mukaan pulssini on lähes aina alle 60. Joten pitäkäämme näitä seuraavia prosentteja vain suuntaa antavina, "hauska tietää" -tietoina.
1 päivän aamu: paino 52,8 kg, rasvaprosentti 23,7 %, nestepitoisuus 53,5
7 päivän aamu: paino 51,5 kg, rasvaprosentti 22 %, nestepitoisuus 53,6
21 päivän aamu: paino 49,6 kg, rasvaprosentti 20,1 %, nestepitoisuus 54,7
Painoa on tarkoitus seurata säännöllisesti tästä eteenpäinkin. Kiinostuneena seuraan, nouseeko paino samantein entisiin lukemiin vai saanko pidettyä ruokavalioni aiempaa terveellisempänä ja pidettyä painon nyt saavutetulla tasolla. Toki, ei haittaa, että kilo tai kaksi painosta tippuisi; lempifarkkuni ovat edelleen suht tiukat :)
Verenpainetta mittailin iltaisin. Vaikka pyrin aina tekemään mittauksen suht samoilla valmisteluilla (kellonaika, huiliminen ennen mittausta) vaihtelee verenpaine edelleen korkean ja normaalin välimaastossa. Kolme viikkoa voi olla toki liian lyhyt aika verenpaineen korjautumiseen. Jatkossa mittaan verenpainetta harvemmin ja seurailen tilannetta.
Ihan kivasti tippui paino kolmessa viikossa. Yllätys ei ole, että ensimmäisellä viikolla paino tippui eniten.
1 päivän aamu: 53,5 kg
15 päivän aamu: 50,1 kg
21 päivän aamu: 49,6 kg
Käytössäni oleva rasvaprosenttivaaka mittasi sekä painon, rasva% sekä nestepitoisuuden. Yllä olevat painot mitattu saman vaa'an pelkällä vaakaominaisuudella. Ohjekirjan mukaan vaaka ei sovi mittauksiin henkilölle, jolla on pulssi alle 60. Verenpainemittarini mukaan pulssini on lähes aina alle 60. Joten pitäkäämme näitä seuraavia prosentteja vain suuntaa antavina, "hauska tietää" -tietoina.
1 päivän aamu: paino 52,8 kg, rasvaprosentti 23,7 %, nestepitoisuus 53,5
7 päivän aamu: paino 51,5 kg, rasvaprosentti 22 %, nestepitoisuus 53,6
21 päivän aamu: paino 49,6 kg, rasvaprosentti 20,1 %, nestepitoisuus 54,7
Painoa on tarkoitus seurata säännöllisesti tästä eteenpäinkin. Kiinostuneena seuraan, nouseeko paino samantein entisiin lukemiin vai saanko pidettyä ruokavalioni aiempaa terveellisempänä ja pidettyä painon nyt saavutetulla tasolla. Toki, ei haittaa, että kilo tai kaksi painosta tippuisi; lempifarkkuni ovat edelleen suht tiukat :)
Verenpainetta mittailin iltaisin. Vaikka pyrin aina tekemään mittauksen suht samoilla valmisteluilla (kellonaika, huiliminen ennen mittausta) vaihtelee verenpaine edelleen korkean ja normaalin välimaastossa. Kolme viikkoa voi olla toki liian lyhyt aika verenpaineen korjautumiseen. Jatkossa mittaan verenpainetta harvemmin ja seurailen tilannetta.
lauantai 7. helmikuuta 2015
Kolmannen viikon fiilikset
Kolmas viikko oli raakaravintokuurin helpoin viikko. Tuli laskettua enää aamuja, koska homma loppuu. Mitään sen suurempia himoja ei viikon aikana tullut. Ennemminkin mietin kovasti, mikä on se ensimmäinen 'ei raakaravintoruoka' mitä syön :)
Tuli mietittyä myös jatkoa. Miten tästä eteenpäin? En ole koskaan ollut mikään ruoanlaittaja mutta kolmen viikon tehokuuri näytti, että siihen voisi opetella. Toivottavasti pystyn jättämään päiviini ruoanlaittoruutiinin, joka viimeisen kolmen viikon aikana muodostui!
Raakaravintokuurin suurin tarkoitus itselleni oli saada aikaan jonkinlainen terveellisen ruoan pohja. En aio jättää kokonaan kaikkea hyvää ruoastani, en halua luopua mistään silloin tällöin haluamastani (kuten vaikkapa joskus on ihan pakko käydä grillissä syömässä makkaraperunat, vaikka muuten melkeinpä inhoan makkaraa) mutta halua lisätä terveellisen ja lisäaineettoman ruoan osuutta. Haluaisin lopettaa kokonaan kaiken lihan sekä maitotuotteiden käyttämisen. Lihaa en haluaisi käyttää monesta syystä; eläinten kohtelu ja teuraskuljetukset sekä ympäristövaikutukset tulevat ensinnä mieleen. Maitotuotteista osin samoista syistä mutta myös siksi, kun ajattelen, ettei maito ole ihmisen luontaista ravintoa kuin tissitysiässä.
Tervetuloa seuraamaan, miten jatkossa selviän haasteista!
Tuli mietittyä myös jatkoa. Miten tästä eteenpäin? En ole koskaan ollut mikään ruoanlaittaja mutta kolmen viikon tehokuuri näytti, että siihen voisi opetella. Toivottavasti pystyn jättämään päiviini ruoanlaittoruutiinin, joka viimeisen kolmen viikon aikana muodostui!
Raakaravintokuurin suurin tarkoitus itselleni oli saada aikaan jonkinlainen terveellisen ruoan pohja. En aio jättää kokonaan kaikkea hyvää ruoastani, en halua luopua mistään silloin tällöin haluamastani (kuten vaikkapa joskus on ihan pakko käydä grillissä syömässä makkaraperunat, vaikka muuten melkeinpä inhoan makkaraa) mutta halua lisätä terveellisen ja lisäaineettoman ruoan osuutta. Haluaisin lopettaa kokonaan kaiken lihan sekä maitotuotteiden käyttämisen. Lihaa en haluaisi käyttää monesta syystä; eläinten kohtelu ja teuraskuljetukset sekä ympäristövaikutukset tulevat ensinnä mieleen. Maitotuotteista osin samoista syistä mutta myös siksi, kun ajattelen, ettei maito ole ihmisen luontaista ravintoa kuin tissitysiässä.
Tervetuloa seuraamaan, miten jatkossa selviän haasteista!
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Päivä 21/21 - Wuhuu!!
Raakaravintokuurin viimeinen päivä!
Aamutuimaan ensimmäiseksi vesilasillisen juominen yöpöydältä, sitten koirien aamu-ulkoilutus ja sen jälkeen aamiaisen tekoon niin kuin muinakin aamuina. Avokadoa ja marjoja söin tänäänkin. Tein aamiaisen puuron muotoon, jotenkin puuromainen seos on aamiaiseksi mukavampi kuin smoothieversio tai pilkotut ainekset. Käytin tänään mustikoita avokadon ja päärynän kaverina. Mausteeksi vehnänorasta ja spiruliinaa.
Välipalaksi tein Raakakaakaokakkua. Aivan taivaallisen hyvää, makeaa ja todella täyttävää. Kakkuun tuli pohjaosa, kreemitäyte sekä pinnalle kookoshiutaleita. Pohjaan laitoin liotettuja viikunoita, saksanpähkinöitä ja raakakaakaojauhetta. Ainekset soseutettiin.
Kreemiä varten jauhoin ensin cashewpähkinöitä hienoksi jauheeksi, sitten lisäsin joukkoon vettä, taateleita ja raakakaakaojauhetta. Kun ainekset olivat sekoittuneet, lisäsin joukkoon vielä avokadoa ja lopputuloksena oli ihanaa, paksua kreemiä.
Määrästä tuli kaksi annosta, tein toisen annoksen suoraan jälkiruokamaljaan iltapalaksi itselleni. Toisesta annoksesta kokosin hienon kerroskakun, joka oli blogia varten vähän kuvauksellisempi :) Huomaan, ettei kuvassa kerrokset oikein erotu. Luonnossa kerrokset olivat erisävyisiä väriltään ja kreemiosa oli vaaleampaa ja pehmoisempaa
Tämä kakku oli sarjassamme herkkuja, joiden jälkeen ei halua syödä ikinä enää suklaapatukoita tai karkkeja, sillä tämä on niin paljon parempaa!
Välipalakakku oli niin täyttävää, että salaattilounas todellakin jäi väliin. Päivällinen oli täyttävää laatua sekin, hyvä että jaksoin iltapalaksi syödä toisen annoksen kakkua! Kauheaa, kun pitää hyvää syödä niin mahdottomasti :) Mutta ehkä se oli tämän viimeisen päivän tarkoituskin, sai syödä jotain tosi hyvää mahan täydeltä!
Päivällisellä ruokana oli Aprikoosi-curryriisiä. Riisihän ei raakaravintoon kuulu, mutta palsternakka murskattuna antaa ulkomuodoltansa riisimäisen vaikutelman, siitä nimi. Liotetut aprikoosit ja palsternakka rouhittiin auringonkukansiementen kanssa. Mausteiksi lisäsin curryä, juustokuminaa, sitruunamehua, oliiviöljyä ja hivenen suolaa.
Paprikajogurttiinkaan ei tullut jogurttia vaan auringonkukansiemenet soseutin ensin veden kanssa kermamaiseksi. Sitruunamehua, punaista paprikaa ja taateleita vielä joukkoon sekä aurinkokuivattuja tomaatteja ja soseutus. Tosi maukas jogurttimainen seos oli siinä.
Omenachutneyhyn ompun joukkoon soseutin inkivääriä, omenasiiderietikkaa ja hiukan aprikoosien liotusvettä.
Siinä se sitten oli, 21 päivän raakaravintokuuri! Olen niiiin ylpeä itsestäni, että lähdin tähän ja pystyin tähän. Kirjoittelen erikseen tunnelmia kuurista ja mitä kuurista jäi käteen ja mitä mahdollisesti opin. Huomenna aamulla vielä viimeiset punnitukset ja vertailut, mitä kiloille tapahtui kolmen viikon aikana. Kaikkia varmasti kiinnostaa myös se, miten koostan ruokavalioni tästä eteenpäin. Joten pysy kuulolla :)
Aamutuimaan ensimmäiseksi vesilasillisen juominen yöpöydältä, sitten koirien aamu-ulkoilutus ja sen jälkeen aamiaisen tekoon niin kuin muinakin aamuina. Avokadoa ja marjoja söin tänäänkin. Tein aamiaisen puuron muotoon, jotenkin puuromainen seos on aamiaiseksi mukavampi kuin smoothieversio tai pilkotut ainekset. Käytin tänään mustikoita avokadon ja päärynän kaverina. Mausteeksi vehnänorasta ja spiruliinaa.
Välipalaksi tein Raakakaakaokakkua. Aivan taivaallisen hyvää, makeaa ja todella täyttävää. Kakkuun tuli pohjaosa, kreemitäyte sekä pinnalle kookoshiutaleita. Pohjaan laitoin liotettuja viikunoita, saksanpähkinöitä ja raakakaakaojauhetta. Ainekset soseutettiin.
Kreemiä varten jauhoin ensin cashewpähkinöitä hienoksi jauheeksi, sitten lisäsin joukkoon vettä, taateleita ja raakakaakaojauhetta. Kun ainekset olivat sekoittuneet, lisäsin joukkoon vielä avokadoa ja lopputuloksena oli ihanaa, paksua kreemiä.
Määrästä tuli kaksi annosta, tein toisen annoksen suoraan jälkiruokamaljaan iltapalaksi itselleni. Toisesta annoksesta kokosin hienon kerroskakun, joka oli blogia varten vähän kuvauksellisempi :) Huomaan, ettei kuvassa kerrokset oikein erotu. Luonnossa kerrokset olivat erisävyisiä väriltään ja kreemiosa oli vaaleampaa ja pehmoisempaa
Tämä kakku oli sarjassamme herkkuja, joiden jälkeen ei halua syödä ikinä enää suklaapatukoita tai karkkeja, sillä tämä on niin paljon parempaa!
 |
| Pehmeä raakakaakaokakku |
Välipalakakku oli niin täyttävää, että salaattilounas todellakin jäi väliin. Päivällinen oli täyttävää laatua sekin, hyvä että jaksoin iltapalaksi syödä toisen annoksen kakkua! Kauheaa, kun pitää hyvää syödä niin mahdottomasti :) Mutta ehkä se oli tämän viimeisen päivän tarkoituskin, sai syödä jotain tosi hyvää mahan täydeltä!
Päivällisellä ruokana oli Aprikoosi-curryriisiä. Riisihän ei raakaravintoon kuulu, mutta palsternakka murskattuna antaa ulkomuodoltansa riisimäisen vaikutelman, siitä nimi. Liotetut aprikoosit ja palsternakka rouhittiin auringonkukansiementen kanssa. Mausteiksi lisäsin curryä, juustokuminaa, sitruunamehua, oliiviöljyä ja hivenen suolaa.
Paprikajogurttiinkaan ei tullut jogurttia vaan auringonkukansiemenet soseutin ensin veden kanssa kermamaiseksi. Sitruunamehua, punaista paprikaa ja taateleita vielä joukkoon sekä aurinkokuivattuja tomaatteja ja soseutus. Tosi maukas jogurttimainen seos oli siinä.
Omenachutneyhyn ompun joukkoon soseutin inkivääriä, omenasiiderietikkaa ja hiukan aprikoosien liotusvettä.
 |
| Aprikoosi-curry"riisi" paprika"jogurtin" ja omenachutneyn kera |
Siinä se sitten oli, 21 päivän raakaravintokuuri! Olen niiiin ylpeä itsestäni, että lähdin tähän ja pystyin tähän. Kirjoittelen erikseen tunnelmia kuurista ja mitä kuurista jäi käteen ja mitä mahdollisesti opin. Huomenna aamulla vielä viimeiset punnitukset ja vertailut, mitä kiloille tapahtui kolmen viikon aikana. Kaikkia varmasti kiinnostaa myös se, miten koostan ruokavalioni tästä eteenpäin. Joten pysy kuulolla :)
Päivä 20
Aamiaisena soin Avokadoa ja marjoja. Perusresepti sama kuin Päivä 17 aamiainen, mutta mustikan tilalla käytin vadelmia ja soseutin ainekset puuroksi. Lisäsin joukkoon myös karpaloa ja tyrniä jauheina. Karpalo ja vadelma antoivat kivan vaaleanpunaisen sävyn puurolle. Kuvassa väri on hieman epäedukseen.
Välipalaksi oli ruokalistan mukaan Mulperimarjaomenoita. Olin ruoka-aikaan tien päällä, joten otin matkaevääksi kourallisen mulperimarjoja ja gojimarjoja. Kuivattuja marjoja oli mukava rouskutella autoa ajaessa ja ne veivät nälän ja piristivät paremmin kuin vaikkapa suklaapatukka :)
Päivällisellä söin Parapähkinä-hapankaalisushia. Ilman norilevää, johon täyte olisi pitänyt kääriä. Tein liotetut parapähkinät rouheeksi ja joukkoon lisäsin hienoksi pilkottua avokadoa. Sekaan vielä hapankaalia ja kunnon sekoitus. Ennakkoluuloistani poiketen tämä oli hyvä makuyhdistelmä!
Lounassalaatin jätin iltapalaksi. Hyvä vaihtoehto syödä salaattia päivän viimeisenä ateriana. Salaattiin tuli tomaattia, keltaista paprikaa, kesäkurpitsaa, jääsalaattia ja auringonkukansiemeniä.
 |
| Avokadoa ja hedelmiä 2 |
Välipalaksi oli ruokalistan mukaan Mulperimarjaomenoita. Olin ruoka-aikaan tien päällä, joten otin matkaevääksi kourallisen mulperimarjoja ja gojimarjoja. Kuivattuja marjoja oli mukava rouskutella autoa ajaessa ja ne veivät nälän ja piristivät paremmin kuin vaikkapa suklaapatukka :)
 |
| Kuivattuja mulperi- ja gojimarjoja |
Päivällisellä söin Parapähkinä-hapankaalisushia. Ilman norilevää, johon täyte olisi pitänyt kääriä. Tein liotetut parapähkinät rouheeksi ja joukkoon lisäsin hienoksi pilkottua avokadoa. Sekaan vielä hapankaalia ja kunnon sekoitus. Ennakkoluuloistani poiketen tämä oli hyvä makuyhdistelmä!
 | |
| Parapähkinä-hapankaali |
Lounassalaatin jätin iltapalaksi. Hyvä vaihtoehto syödä salaattia päivän viimeisenä ateriana. Salaattiin tuli tomaattia, keltaista paprikaa, kesäkurpitsaa, jääsalaattia ja auringonkukansiemeniä.
 |
| Iltapalasalaatti |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)