Ensimmäinen viikko kolmen viikon raakaravintokuurista on takana. Viikko on ollut erittäin mielenkiintoinen ja erilainen. Viikon aikana en ole syönyt mitään sellaista, mitä en olisi blogissa kirjoittanut. Ei kahvia, ei lihaa, ei maitotuotteita, ei leipää, ei munia, ei sidukkaa. Ei mitään lämmintä, ei mitään kypsennettyä.
Ennen kuurin aloitusta jännitti tietenkin, miten pystyn yhtäkkisesti olemaan ilman tuttuja ruokia ja tuleeko kahvia hirveä ikävä. Yllättäen ei ole ollut mitään ongelmia! Raakaravintokokeilu vetää niin kokonaisvaltaisesti mukaansa, ettei jää aikaa ikävöidä pois jätettyjä ruoka-aineita. Rutiinit muuttuivat täysin, mikä edesauttoi myös. Piti liottaa jotain, piti murskata jotain jne. tekemistä oli vaikka kuinka. Aluksi tekemisen paljous ärsytti, mutta otin lopulta sen asenteen, että kun tähän nyt lähdin niin tällä mennään ja lopetin ajattelemasta, miten paljon aikaa menee ja lopulta olen ollut aika innoissani kokeilemassa kaikenlaisia uusia makuja ja makuyhdistelmiä.
Vain yhden kerran viikon aikana hyökkäsi tuttu makeanhimo kimppuun. Leikkasin kuivatusta taateli"paalista" noin ruokalusikallisen kokoisen palasen ja mussutin sen rauhallisesti. Kuivattu taateli on todella makea ja sai makeanhimon hyvin kuriin.
Melko laiskana ruoanlaittajana olen tyytyväinen siihen, että olen pystynyt noudattamaan kuurin reseptejä hyvin. Muutama ateria (lounassalaatit) on jäänyt syömättä aikatauluongelmien takia, ei vain aina ehdi ja kun seuraavan aterian kellonaika on jo lähettyvillä, on parempi jättää yksi ateria välistä, jolloin päivän rytmi pysyy muuten normaalina. Olen syönyt hyvin säännöllisesti, joka päivä lähestulkoon samoihin kellonaikoihin.
Aamiainen, välipala, lounas, päivällinen ja iltapala ovat olleet ateriani kirjan esimerkkipäivästä poiketen. Siinä iltapala -nimikettä ei ole vaan lounaan jälkeen olisi välipala ja sitten päivällinen. Päivällinen syötäisiin viimeistään kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa. Heti ensimmäisen päivän jälkeen jo huomasin, että itselle sopii erilainen ruokarytmi. Omaa elimistöä pitää kunnella ja tiedän milloin on se kovin nälkä, jolloin on mukavampi syödä kunnon ateria eikä välipalaa. Päivällinen on ollut usein hyvin täyttävä.
Raakaravinnon syönnin aloittaminen voi aiheuttaa ainakin kirjan mukaan erinäisiä oireita, voi esimerkiksi palella, mikä johtuu elimistön puhdistautumisesta myrkyistä. Myrkyillä tarkoitetaan tässä tapauksessa kaiken epämääräisen ravinnon (valmisruoat, lisäaineet jne) aiheuttamia kertymiä elimistössä. Olen luontainen vilukissa, aina kylmissäni, enkä palelussa huomannut mitään eroa. Itseasiassa en huomannut olotilassa yhtään mitään eroa! Olen vähän pettynyt, uskoin jo viikossa tapahtuvan jonkinlaista muutosta, koska kuitenkin jätin aika paljon (haitallisia) ruoka-aineita pois. En tuntenut mitään uutta ja iloista energiaa. En nukkunut yhtään huonommin tai paremmin kuin ennen kuuria.
Jotain muutosta sentään. Olen ennen kuurin alkua mitannut lähtötilanteen verenpaineelle, omalle painolle sekä kehon rasvaprosentille ja nestepitoisuudelle. Rasvaprosentin ja nestepitoisuuden mittasin henkilövaa'alla, jossa oli nämä ominaisuudet. Rasva% ja nestepitoisuus ovat kotilaitteilla vain suuntaa antavia. Ohjekirjan mukaan vaaka ei sovi mittauksiin henkilölle, jolla on pulssi alle 60. Verenpainemittarini mukaan pulssini on lähes aina alle 60. Jotenka rasvaprossa ja nestepitoisuus ovat todellakin suuntaa antavia, jos edes sitäkään. Mutta mitataan ne nyt ihan mittaamisen ilosta.
Mittaukset suoritettu aamulla vessareissun jälkeen.
1 päivän aamu: verenpaine 158 / 97, pulssi 49. Paino 53,5 kg.
7 päivän aamu: verenpaine 140 / 85, pulssi 52. Paino 51,2 kg.
Rasvaprosenttivaaka mittasi sekä painon, rasva% sekä nestepitoisuuden. Yllä olevat painot mitattu saman vaa'an pelkällä vaakaominaisuudella.
1 päivän aamu: paino 52,8 kg, rasvaprosentti 23,7 %, nestepitoisuus 53,5
7 päivän aamu: paino 51,5 kg, rasvaprosentti 22 %, nestepitoisuus 53,6
Verenpaineen ja painon olen mitannut ensimmäisellä viikolla joka aamu. Viikolla kaksi suoritan painon mittauksen ennen aamiaista ja verenpaineen noin tuntia aamiaisen (ja verenpainelääkkeen ottamisen) jälkeen.
Loppuun totean vielä, kertaakaan ei ole ollut sellaista oloa, että jättäisin kuurin kesken. Kertaakaan ei ole tarvinnut kituuttaa nälässä vaan on sitä vastoin saanut syödä isoja annoksia ja paljon kaikkea hyvää. Vähän oudoilta jotkut maut ovat tuntuneet, mutta mitään pahaa ei ole tarvinnut vielä syödä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti