Blogin avaus

Tunnettavuuteni koiraharrastajana pakottaa kirjoittamaan seuraavan lauseen ihan aluksi: Tämä blogi ei sisällä lainkaan koirien ruokintaan liittyviä asioita tätä avaustekstiä enempää.

Koirani ovat syöneet toistakymmentä vuotta raakaruokaa (lihaa, elimiä, kalaa, luita, kasviksia kypsentämättömänä) hyvällä kokemuksella. Raa'alla ravinnolla olen ruokkinut sekä kasvavia että jalostuskäytössä olevia koiria. Koirien teollinen ruoka (ns. kuivamuona) varmastikin aiheuttaa ison osan koirien nykyisistä sairauksista. Olen kuullut uskomattomia tervehtymistarinoita koirista, jotka ovat vaihtaneet teollisesta ruoasta raakaan ruokaan. Uskon, että ihmisten kohdalla asia on aivan samoin. Mitä enemmän elintarvikkeista, lisäaineista ja terveysvaikutteista luen, sitä enemmän alan kallistua sille kantille, että pitäisi alkaa katsoa hiukkasen tarkemmin, mitä siinä omallakin lautasella on.

Minun "terveellistä ruokaa" -projektini on ollut hidas ja vaivalloinen. Ruoanlaitto ei ole mikään mun juttu. Siihen menee aivan liikaa aikaa. On niin paljon muutakin tekemistä kuin seistä hellan vieressä! Siksipä monasti ruoka on hutaisemalla tehtyä, leipää on tullut syötyä riittämiin sekä mitä moninaisinta valmisruokaa.

Säännöllisesti saan puhdin päälle; nyt aloitan kasvisten syönnin, nyt syön paljon hedelmiä joka päivä jne. Jostain kumman syystä banaani päätyy mustana koiran kuppiin ja omena tulee pehmeänä ja ryppyisenä jaettua tasan koirien kesken. On paljon helpompaa ottaa karkkipatukka kaapista kuin kuoria banaani - mitä ihmettä!? Jossain on jotain vikaa ja jotain tarttis tehdä...

Omalla kohdalla into muutoksiin tuppaa laantumaan aika nopeasti ja aina olen palannut samaan epämääräiseen ruokailemiseen kuin aiemmin. Voisi oikeastaan sanoa, että vuoden 2014 aikana olen ensimmäistä kertaa vähän tosissani panostanut ja onnistunut ruokavalion muuttamisessa, kun tein sen eteen töitä kuukausikaupalla. Tavoitteena oli päästä eroon sokerisista herkuista sekä sipseistä ja muusta naposteltavasta sekä vähentään viljan (leivän) ja rasvan määrää.

Viime kesä oli hellekesä. Ostin kilokaupalla erilaisia meloneja ja muita hedelmiä ja tein päivittäin smoothieita jäillä viilennettynä. Ihan parasta helteellä! Vie sekä janon että makeannälän ja viilentää mukavasti. Sain jätettyä herkut aika hyvin kauppaan eikä elimistö vaatinut karkkia, kiitos makeiden smoothieideni. Smoothieissa käytin ainoastaan eri hedelmiä terästettynä esim. tyrnimarjarouheella, pähkinöillä, auringonkukansiemenillä ja soijarouheella. Vaihtelua sain lisäksi laittelemalla joukkoon soijamaitoa tai erilaisia makeuttamattomia tuoremehuja.

Vaikka smoothieni olivatkin pääosin makeita pääsin niiden avulla karkeista eroon sen sijaan, että makeanhimo olisi yltynyt. Kesä kuitenkin loppui ja kylmien smoothieiden aika oli ohi. Ei uponnut enää yhtään. Piste.

Jouluna tuli ahmittua siihen malliin konvehteja ja syötyä vaikka mitä herkkua ja juotua vaikka mitä sokeriglögiä terästettynä ja ilman, että vuoden vaihtuessa olin tosiaankin valmis taas jonkinlaiseen ruokavalion uudistukseen. Tipaton tammikuu oli yksi, mitä mietin. Tuppaan olemaan sellainen tissuttelija; telkkaria katsellessa ja viikonloppua viettäessä on kiva ottaa muutama sidukka taikka lonkero. Tipaton ei kuulostanut olevan mun juttu kuitenkaan, en koe juomiseni olevan mikään sellainen ongelma, että yksinomaan siihen pitäisi puuttua.

Törmäsin vahingossa kirjakaupan alessa kiinnostavaan kirjaan, jossa kerrottiin vähän kädestä pitäen tyyliin (ihmisten) raakaravinnosta. Kirja sisälsi toteuttamisen tuntuisia reseptejä. Mutta se kukkanen tunkiolla oli ruokavalio ja reseptit kolmen viikon raakaravintokuuriin! Kirja tarttui väkisin käteeni - tässäkö se nyt on, se mun muutoksen alku!?

Kirjassa puhutaan puhdistuskuurista. Jos uskoa itseen ei ole tai ennakkoluulotuttaa, oli kirjassa omat kuurit yhdelle päivälle, kolmelle päivälle, viikolle sekä kolmelle viikolle. "Niin uusien tutkimusten kuin vanhojen oppienkin mukaan uuden elämäntavan oppimiseen menee 21 päivää" todetaan kirjassa. Uusi elämäntapahan tässä oli hakusessa, joten aika äkkiä päätin että se on 21 päivää tai ei mitään!

Totta puhuakseni päätin salaa mielessäni, että jos ensimmäinen viikko on ihan tervanjuontia, niin antaa olla. Pelkän viikon kuurin ohjeet olivat nimittäin samat kuin kolmen viikon kuurin ekan viikon, joten sekin vielä tukemassa päätöstäni :)

Todetaan vielä, että en ole koskaan ollut yhdelläkään dieetillä tai pitänyt minkäänsortin paastoa. Vallan jännittää, miten tässä käy! Tämä blogi seuraa valmistautumista kolmen viikon raakaravintokuuriin ja siitä suoriutumista. Toivon bloggaamisen tukevan minua pyrkimyksessäni noudattaa kolmen viikon kurinalaista elämää (iik). Kuurin loputtua, loppuu se kesken tai ei, blogi jatkuu edelleen seuraten kompasteluani terveellisten ruoka-aineiden viidakossa.